Miksi emme tue vapaaehtoistyötä?
Julkaistu Uusimaassa 12.4.2025
Talousnäkymät ovat tällä hetkellä synkät, ja hallituksen harjoittama leikkauspolitiikka synkistää niitä entisestään. Onko viisasta säästää juuri niistä asioista, jotka pienillä kustannuksilla tuottavat suuria hyvinvointivaikutuksia? Näköalattomuus ja lyhytnäköisyys uhkaavat lamaannuttaa paitsi talouden, myös koko hyvinvointijärjestelmämme.
Emme ole toimineet kovin viisaasti paikallisestikaan. Kuulin tällä viikolla, että Gammelbackan alueella tärkeä yhteisöllinen kohtaamispaikka, Tatsi ry:n korttelikeittiö, on jäämässä ilman tiloja kun monitoimitalo vuoden lopussa puretaan. Korttelikeittiö tarjoaa vähävaraisille ja koko alueen yhteisölle paitsi ruokaa, myös merkityksellistä yhdessäoloa ja tukea. Toiminta on vapaaehtoisten voimin pyörivää, ja se uhkaa nyt hiipua. Tällaiset pienimuotoiset, mutta laajasti vaikuttavat ruohonjuuritason toiminnot eivät synny tyhjästä. Jos niiden kerran annetaan kuihtua, toiminnan uudelleen rakentaminen vie vuosia.
Itse valmistuin lukiosta suoraan 1990-luvun lamaan. Palkkatöistä oli turha unelmoida, työttömän statuksella haettiin opiskelupaikkaa ja suuntaa elämälle. Minulle kansainvälinen vapaaehtoistyö antoi uuden suunnan, ja vuosien ajan työskentelin vapaaehtoistoiminnan parissa kotimaassa ja mm. Itä-Euroopan uusissa demokratioissa. Olen nähnyt läheltä, kuinka suuret vaikutukset tällaisella työllä voi olla sekä yksilöille että yhteisöille.
Vapaaehtoistyö tarvitsee vireillä pysyäkseen kokoontumis- ja toimitiloja, jonkin verran toiminta-avustusta ja ennen kaikkea toimivaa tiedonkulkua. Porvoossa olisi järjestettävä lisää toimintaedellytyksiä yhdistyksille ja neljännen sektorin toimijoille. Viisas kunta ja hyvinvointialue ymmärtävät, että tukemalla vapaaehtoistoimintaa mahdollistetaan monipuolisia, ihmisläheisiä ja kustannustehokkaita palveluja, jotka ehkäisevät ongelmia ennen kuin niistä kasvaa kalliita kriisejä.
Yhdistykset tekevät korvaamattoman arvokasta työtä. Ne tarjoavat apua, osallisuutta ja merkityksellisyyttä – niin toiminnan kohteille kuin tekijöilleen. On aika vaihtaa näkökulmaa: nyt ei ole varaa olla tukematta sitä, mikä tuottaa hyvinvointia pienillä panostuksilla.